perjantai 26. elokuuta 2016

Viikon parhaita juttuja ja talven lomakohde on..

Havahduin eilen siihen, että on torstai. Olin nimittäin jotenkin elänyt kokoajan jossain tiistaissa tai keskiviikossa, mutta viikkohan alkaa olla jo lopuillaan. Vaavilla oli alkuviikosta yhtenä yönä melkoiset hulinat päällä eikä kumpikaan nukuttu käytännössä lainkaan. Oli niin kova meno päällä vispatessa käsiä ja jalkoja ympäriinsä mun vieressä läpi yön ja sama jatkui ilman päikkäreitä koko päivän. Tuumailin jo, että saatiin ne 4kk hulinat ennakkoon kylään, mutta tuon yhden yön jälkeen nukuttiinkin taas suht normaalisti. Mitä nyt itkuisuutta parina päivänä, mutta näköjään noita muutaman päivän itkukausia tulee ja menee.

Aloin jo epäillä hampaiden tekevät tuloaan ennenaikaisesti, mutten ainakaan kokeilemalla tuntenut mitään hampaiden alkuja, eli ehkä ei vielä kuitenkaan. Viime yönä kuitenkin tuli taas uusi ennätys yöunien osalta, bebe nimittäin nukkui omassa sängyssään 05.30 saakka. Eli käytännössä siis koko yön :D En ollut uskoa silmiäni kun katsoin kelloa!


Ostin muutama viikko takaperin uuden tietokoneen ja se on ihana! En voi sanoa olevani varsinaisesti mikään tekniikka-hifistelijä, mutta sen verran kuitenkin että jos tarvitset jotain laitetta päivittäin, on sen myös toimittava moitteettomasti! Pätee siis puhelimeen, tietokoneeseen ja ehkäpä itsellä lisäksi myös kameraan, jonka senkin voisi tosin jossain vaiheessa päivittää uudempaan.

Monet ystävistäni ovat luopuneet tietokoneista käytönnössä kokonaan kun pääasiassa tulee hoidettua nettailut puhelimella tai työkoneella. Itse en kyllä pärjäisi ilman! Tosin olisihan tämä blogin päivittäminenkin hieman vaikeaa aina puhelimella. Muutenkin olen ehkä joissain asioissa vähän vanhanaikainen, kaikki nettailu ilman hiirtä nimittäin on jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Nyt on muutama viikko takana touchpadin kanssa leikkimistä ja sanoisinko, että ei tähän kyllä totu. En ole ehtinyt nimittäin vaan käydä ostamassa uutta hiirtä, mutta se on kyllä PAKKO käydä ostamassa :D


Uusi kone on siis 12-tuumainen Macbook kultaisena. Eka tuumailin, että 12-tuumainen olisi liian pieni vanhan 13-tuumaisen tilalle, mutta ei ollenkaan! Oikein näppärä koko ja sanoisinko, että juuri sopiva itseasiassa. Vanha kone näyttää niin megalta tämän ohella ja mikä painoero, tämä uusi nimittäin painaa alle kilon. Ajattelin kerrankin pröystäillä myös tuon värin kanssa ja metsästää kultaisen kappaleen. Toisaalta miksi ei kun näitä kerta nykyään löytyy muissakin kun siinä tavallisessa hopean sävyssä ;) Ensimmäistä kertaa vuosiin olen kantanut tietokoneen nyt sänkyynkin, vanha kone kun oli räjähdyspisteessä jos erehtyi kantamaan minnekään tästä pöydältä.



Yksi aivan ehdoton tällä hetkellä punaiset herukat ja tietysti myös kotimaiset mustikat, joita on tullut ostettua. Varsinkin nuo punaherukat ovat ihan lempparinaposteluherkku ja ehkä myös lempimarjani. Pidän nimittäin kaikesta mahdollisesta kirpeästä. Mustikoita on pitänyt mennä itse poimimaan niin monena vuonna, etten edes muista. Onneksi niitä saa kuitenkin kaupastakin ;D 

Ollaan taas selailtu asuntoja niin tiheään tahtiin, että ne seuraavat jo uniinkin asti. Muutamissa näytöissä ollaan myös käyty huvikseen katsomassa ja muutenkin ajeltu potentiaalisia alueita läpi autolla. Itselleni se sijainti ja alue nimittäin on tärkeä kriteeri, ennemmin oikeastaan asun todella ahtaasti ja hyvällä sijainnilla vaikka nyt täällä Käpylässä kun jossain syrjempänä vaan sen tähden että saisi elää leveämmin. Ja nyt täytyy lisäksi ajatella myös poikaa ja sillä silmällä millaisella alueella haluaa lapsensa leikkivän ja käyvän tarhaa. Itseäni ahdistaa ajatella, että asuisi pienen lapsen kanssa "huonolla" alueella tai vaikkapa lähellä suuria teitä. Tai yleisesti esimerkiksi kaukana liikenneyhteyksistä. Tietty myös täytyy vähän kurkkia sillä ajatuksella, että lähellä on leikkipaikkaa sun muuta. Onneksi tässä nyt ei tosiaan ole todellakaan mikään kiire kun mitään toimenpiteitä oman myymiseksi ei vielä ole edes tehty, mutta silmät auki kuitenkin ollaan optioiden suhteen ja lainalupauskin hommattu just in case. 

En nimittäin missään nimessä halua "tyytyä" mihinkään asuntoon vaan sen tulevan kodin on myös tunnuttava kaikinpuolin kodilta ja "oikealta" sitten kun se tulee vastaan. Myytäviä rivi- ja paritaloja kun riittää vaikka millä mitalla, mutta 99% niistä on siitä samasta muotista tehtyjä ja no, yksinkertaisesti vaan tylsiä! Tai sitten joku erikoisempi superkiva, jossa mättää joko liian suuri vastike tai joku muu juttu, kuten puuttuu sauna tai kunnollinen oma piha. Perussiistiin (ja kenties jo vamiiksi melko hintavaan) asuntoon kun ei viitsisi alkaa kamalasti itsekään mitään uusimaan. Meidän uudessa kodissa täytyy vaan olla joku erikoisempi juttu joka herättää mielenkiinnon. Parista itseasiassa jo tehtiin tarjouskin kun tuli kaksi unelmakohdetta vastaan, mutta toisessa nousi hinta jo aivan älyttömyyksiin (alueeseen ja toisaalta meidän budjettiinkin nähden) ja toisessa pidemmän korren vei ostaja, jolla ei ollut ehtona oman asunnon myyntiä, vaikka meidän tarjous summaltaan olikin korkeampi. Semmoista se on ja täytyy vain ajatella etteivät ne olleet meitä varten! Onneksi niitä asuntoja tulee koko ajan.


Ja nyt on itseasiassa talven matkakin buukattu....

kuva 

Suuntaamme nimittäin vuoden alkupuolella Seychelleille! En malttaisi millään odottaa, että pääsee kirkkaisiin vesiin pulikoimaan. Nyt lähiaikoina on ollut ihan älyttömiä lentotarjouksia vaikka mihin, ensin haaveilin Puerto Ricosta alle 300e lentojen tähden, olisi tehnyt mieli varata ihan vain siksi kun olivat noin halvat :D Mutta nyt siis reissu buukattuna ja voi alkaa haaveilemaan.


Kivaa perjantaita ja viikonloppua!!

torstai 25. elokuuta 2016

Sushibuffa kotona

Meillä oli viime viikonloppuna suunnitelmana syödä viralliset sushiöverit ja mikäs siihen nyt toisaalta parempi keino kun tehdä itse sushia! Tiedättekö sen ärsyttävän tunteen kun on kova nälkä, tekee mieli kunnon sushia ja tilaa jonkun kivan lajitelman? Ja jonka jälkeen voisi syödä heti toisen putkeen :D

Hyviä virallisia sushibuffiakin  löytyy tietysti vaikka millä mitalla, mutta osassa sushit ovat huonoja ja maistuvat selkeästi liukuhihnakamalle. Esimerkiksi Fukuun en menisi toiste, sushi siellä ei ainakaan tuon kertakäynnin perusteella maistu nimittäin oikeastaan miltään. Toisaalta, jos miettii mihin tahtiin siellä pyöritellään buffaan uutta pötköä niin ymmärrän ettei niitä ole mahdollista kovin tunteella valmistaakaan. Onneksi vaihtoehtojakin on ja monissa buffissakin oikeasti ihan hyvä valikoima.

Itse olen aikaisemmin tainnut pyöritellä sushirullia 1-2 kertaa aikaisemmin, eikä se oikeasti edes ole kovin vaikeaa (tai vaadi ihan kamalasti ostettavia aineksia). Sushiöverit oli siis ainakin näistä toteutui, ei olisi enää sunnuntaina kovin helpolla sushi nimittäin uponnut. Nyt tosin alkaa jo olla nuo ähkyn muistikuvat hälvenneet ja voisi taas överit maistuakin :D



Omia lempparitäytteitäni sushiin ovat ehdottomasti lohi, avokado ja yksi lemppari on myös tonnikala-majoneesi! Lohen ja avokadon kanssa sopii omaan makuuni myös tuorejuusto, sitä ei tosin tullut nyt itse laitettua, mutta seuraavalla kerralla sitten. California rollit Philadelphia-juustolla ja lohella ovat nimittäin aivan parhautta.





Suurin haaste meillä oli alkuun muistella, että mitenkäs se itse rullaus hoituikaan. Onneksi youtubesta löytyy tämä video, jonka avulla voisin väittää että melkeinpä kuka tahansa suoriutuu tästä hommasta. Video nimittäin neuvoo alusta alkaen kaiken muunkin, kuten riisin keiton ja maustamisen suhteen. Eihän nämä nyt ammattilaisen tekemille vedä ihan vertoja, mutta omasta mielestäni hyvä suoritus kuitenkin!


Melkoisen suppeilla aineksilla mentiin nyt harjoituskierroksella, mutta ensi kerralla sitten enemmän eri laatuja. Osaan laitoimme lisäksi kevätsipulia ja korianteria tuomaan vähän eri makuja. Sushiahan voi periaatteessa tehdä ihan millä tahansa täytteillä. Viime vuonna käytiin Portugalissa sushibuffassa, jossa oli esimerkiksi mansikka- ja mangosushia. Ne oli oikeasti tosi hyviä!




Ready! Näihin riitti yksi paketti merilevää, eli 5 arkkia ja kokonainen paketti sushiriisiä.
 

Koko hommaan ostimme:

Avokadoja
Kurkun
(Tuoretta!!!) lohta
Sushiriisiä (periaatteessahan myös puuroriisi käy)
Riisiviinietikkaa riisin maustamiseen (pullo riittää hyvin useampaan kertaan)
Wasabia
Merilevämattoja
Ja tietysti soijakastiketta!


Omasta takaahan tarvitsee tietysti myös tuon rullausmaton, sekä mahdollisimman terävän keittiöveitsen. Loppupeleissä ei kuitenkaan ihan kamalasti tarvinnut aineksia ostaa. Hauska vinkki muuten esimerkiksi ystävien kanssa illanviettoon: jokainen tuo omat lemppariaineksensa ja rullaillaan yhdessä sushimätöt ;)


Ehkäpä meillä on taas ensi viikonloppuna sushipäivä nyt kun kerta pääsi vauhtiin rullailun suhteen!

Ps. Tuliko kenellekään sushihimo? :D

tiistai 23. elokuuta 2016

Ihanassa Dui-kasvohoidossa + alekoodi!

Kävin pari viikkoa takaperin pitkästä aikaa Lauralla Dui-kasvohoidossa, edellisestä kerrasta olikin aikaa jo oikeastaan liian kauan. Vaikka kosteutankin ihoani ihan superpaljon, läträilen voiteeilla ja öljyillä, olisi niissä hoidoissakin hyvä käydä edes joskus. Samallapa saa muuten myös sitä arvokasta omaa aikaa!

Kuten olen tässä kesän aikana ohimennen kirjoitellut, on ihosta tullut nyt kotona lomaillessa pidettyä entistä parempaa huolta. Kuorinnat, naamiot, silmänympärysvoide ja puhdistuskin olivat ennen muka liian aikaavieviä hommia, tosin kyllä silloinkin tosissani panostin kyllä niihin voiteisiin ja seerumeihin tai öljyihin. Ihon kosteutus on nimittäin itselleni ihan ykkösjuttu ja omaankin silmääni on ihoni kunto parantunut tässä 6kk aikana entisestään.


Dui-tuotteet ovat ihan superihania ja itse ainakin tykännyt tuotteista aina käytösä hurjasti :)


Joku kyselikin kommenteissa jonkin aikaa sitten, että enkö pelkää ihosyöpää kun kerta pidän auringonotosta niin paljon. Ja tietysti pelkään! Vaikka jaksankin aina jauhaa ruskettumisesta ja auringonotosta, en itseasiassa nykyään edes ota paljoa aurinkoa. Nyt kesän olen Biarritzin muutamaa hassua varsinaista auringonottotuntia lukuunottamatta "ottanut aurinkoa" ainoastaan meidän vaunulenkeillä, en ikinä virallisesti lähtenyt ulos makaamaan, vaikka aikaa kyllä olisi ollut. Tosin tulihan sitäkin toukokuussa tehtyä kun odottelin bebeä syntyväksi enkä oikein päässyt lisäpainon kanssa kovin kauas kotoa muutenkaan ja oli tekemiset vähän vähissä. Kokonaisia päiviä ei ole tullut maattua auringossa ihan superpitkään aikaan, maksimissaan ehkä reilu  tunti.

Mulle ei kuitenkaan tulisi mieleenkään lähteä ottamaan aurinkoa ilman aurinkosuojaa. Palaminenhan on tietysti iholle pahin mahdollinen juttu, enkä kyllä muista milloin olisin viimeksi edes palanut. Lisäksi iho tuppaa muistamaan vanhatkin palamiset. Oli kuitenkin mukava yllätys kuulla Lauralta, ettei ihossani näy lainkaan auringon aiheuttamia vaurioita tai muutenkaan uskoisi, että olen viihtynyt paljon auringossa. Suojaaminen on kyllä ihan ehdoton juttu. Lohdutuksen sanana noin yleisesti kuulin, että osa auringon aiheuttamista vaurioista on kuitenkin vielä hoidettavissa pitämällä ihosta ja riittävästä kosteutuksesta huolta!







 Lauran kauneushoitola sijaitsee Hakaniemen kulmilla osoitteessa Sörnäisten Rantatie 8. Erilaisten Dui-hoitojen lisäksi Laura tekee myös ripsienpidennyksiä, sekä ripsien ja kulmien värjäyksiä/muotoiluja.


Olen nyt aloittanut pitkästä aikaa myös tuon Skin Gain-kuurin. Ajattelin jossain vaiheessa postailla tuloksia tästä ja eräästä toisestakin kollageenivalmisteesta! 

Tuon hellävaraisen Teatox detox-teekuurinhan vedin silloin synnytyksen jälkeen puhdistamaan kehoa nesteistä sun muista (postaus teestä löytyy täältä). Ja kyllähän niinä ensimmäisinä viikkoina lähtikin painoa reippaasti yli 10kiloa juuri nesteinä ja muuna. Suosittelen! Tuota teetähän voi ostaa siis Lauran hoitolasta paikanpäältä, sekä myöskin verkkokaupan puolelta.



Dui-kasvohoito on monivaiheinen ja sillä voidaan keskittyä hoitamaan erilaisia iho-ongelmia, kuten esimerkiksi aknea, näppylöitä, arpia tai ottaa huomioon ihon erityistarpeita, kuten kuivan ihon kosteutusta. Itseasiassa tuolla hoidolla voi myös hoitaa auringon aihtuttamia ihovaurioita, koska hoito on aikamoinen kosteutuspommi!



Hoito alkaa aineenvaihduntaa kiihdyttävällä ja turvotuksia vähentävällä lymfa-sivelyhieronnalla, jonka jälkeen aktivoidaan akupunktiopisteitä. Akupunktiopisteiden aktivoinnin tarkoitus on tasapainottaa ja vahvistaa eri sisäelinten toimintoja, koska monet iho-ongelmat ovat lähtöisin juurikin jonkinlaisesta elimellisestä "ongelmasta". Itselläni on esimerkiksi ollut nyt molempina hoitokertoina otsan iho ohimoiden/kulmakarvojen seudulta arkana ja tuo kuulemma voi kertoa uniongelmista tai unen puutteesta. That makes sense! :D 

Tämän vaiheen jälkeen keskitytään ihon ongelma-alueiden hoitoon, vaikkapa nyt arpiin. Viimeisessä vaiheessa käytetään seerumia, joka kevyesti kirkastaa ja kuorii ihoa. Hoidon päätteeksi iholle levitetään vielä vaikuttamaan oman ihotyypin mukainen naamio imeytymistä tehostavan hieronnan kera. Aikamoinen hemmottelupläjäys! Hoidon kesto on noin tunnin, eli ehtii hyvin vaipua muihin mietteisiin arjen kiireistä :)


Ihoon "syötetään" siis koko hoidon ajan erilaisia öljyjä ja seerumeita, joiden imeytymistä nuo eri vaiheiden tekniikat tehostavat entisestään. Iho on siis kirjaimellisesti hoidon jälkeen pumpattu täyteen erilaisia hoitavia ja kosteuttavia ainesosia. En kyllä juksaa yhtään kun sanon, että kasvojen iho on tuon hoidon jälkeen aivan superheleä ja kosteutettu. Eikä tuo teho lakkaa suinkaan hoitopäivään, vaan iho on aktiivinen vielä pitkään hoidon jälkeen ja imee entistäkin tehokkaammin itseensä ainesosia öljyistä ja voiteista mitä kotona levittää.

Itselläni iho on ollut aina hoidon jälkeen todella monta päivää upean hehkuva, ihan kun olisi vasta sieltä hoidosta tullut ;) Tämän hoidon jälkeen iho totisesti käyttää kaikki hoitotuotteet hyväksi kuten pitääkin. Voin totisesti lämmöllä suositella!



Itsellä siis hoidettiin yleisen kosteutuksen lisäksi myös tuota ärsyttävää hormoninäpyn aiheuttamaa arpea, jonka sain aikaan keväällä turhalla ihon ronkkimisella. Jotenkin kuvittelin, että arpi siitä itsekseen vaalenee ajan kuluessa, mutta eihän se siitä oikeastaan mihinkään lähtenyt tässä kuukausienkaan saatossa. Kuulin Lauralta, että mitä tuoreempi arpi, sitä helpompi siitä on vielä päästä eroon aktivoimalla pakkautunutta verikertymää arvessa, joka tuon tumman sävynkin aiheuttaa. Arpeani käsiteltiin kaksi kertaa viikon välein ja tässä yllä arpi siis ensimmäisen hoidon jälkeen.

 Toki arpi vielä kahden hoidon jäljiltä hieman erottuu, mutta on kyllä aiempaa vaaleampi! Olisi pitänyt hoksata ottaa myös kuva ennen hoitoja ;D

Tässä iho siis noin viikko toisen hoidon jälkeen ilman meikkiä.



Kotihoidoksi käsittelyiden ohelle sain tuota Youth Formula-öljyseerumia, jota olen nyt päivittäin levittänyt muutaman tipan kasvoihin, sekä myös erikseen arven alueelle. Olen aikaisemminkin käyttänyt noita öljytipppja ja kyseessä on iholle nuoruuden kiinteyttä palauttava tehoöljy. Löytyy Dui Clinicin verkkokaupasta täältä!

Sain teille myös alennuskoodia Dui Clinicille jakoon! Koodi iines20 antaa siis huiman -20% alennuksen ja on käytettävissä sekä tuotteisiin, että Dui-hoitoihin! Alennus tulee verkkokaupassa siis kaikista tuotteista (myös aletuotteet!), mukaanlukien siis esimerkiksi Detox-teen ja muut kauneusravinteet, sekä tietysti kaikki Dui-ihonhoitotuotteet.

Alennuksen kasvohoidoista saa mainitsemalla Lauralle hoidon yhteydessä, että on blogini lukija. Koodi on voimassa syyskuun loppuun, eli 30.9 saakka.


Dui Clinicin verkkokauppa ja tietoa hoidoista löytyy täältä! 

Kasvohoito toteutettu yhteistyössä Dui Clinicin kanssa, postaus ei kuitenkaan tuota minulle taloudellista hyötyä.

maanantai 22. elokuuta 2016

Asuntonäyttöjä ja vauvakuvia viikon varrelta

Huomenta! Meidän pojat vetelevät vielä sikeitä ja kyyhötän itsekseni juomassa aamukahvia. Napero nukkui viime yön yhteen putkeen 22-03:30 ja sitten vielä toisen 04-08 pätkän kun nostin poikkeuksellisesti takaisin omaan kehtoon loppuyöksi. Oli pakko saada nukkua toisella kyljellä ja pelkäsin muuten jyrääväni pienen. Onko muiden vauvat muuten hikikalleja? Meidän poika nimittäin hikoilee varsinkin vieressä nukkuessa ihan hulluna vaikkei olisi pyjamakaan päällä. Pahin oli ehkä kuumemmilla keleillä, mutta edelleenkin saattaa olla märkä läntti pojan alla kun herätään jos on yhtään osunut peitto päälle tai ollut kyljessä kiinni. Kuulemma täysin normaalia neuvolan mukaan, mutta en jotenkin ajatellut että pikkuvauvat hikoilisivat paljoa :D

Poika on muutenkin ollut nyt pieni tuittupää eikä suostunut nukkumaan päikkäreitä käytännössä lainkaan. Parina päivänä ei olla käyty ollenkaan vaunulenkillä (jossa poika siis yleensä nukkuu sen tunnin, joka on päivän ainoa pitkä pätkä) ja kun ei olla vaunuiltu, niin ei ole myöskään tullut uni päivällä! Tai oikeastaan silloin nukutaan ihan semmoisia pieniä 10-20min powernapeja parit päivän mittaan, ainoastaan vaunuissa pidempään. Itseäni ei toki haittaa yhtään tuo päiväunettomuus, meillä menee päivät kivasti puuhaillen muutenkin ja ainakin saa olla entistäkin iloisempi noista useimmiten loistavista yöunista!! Toisaalta illalla kyllä huomaa sen väsymyksen pienestä kun alkaa olla melkoinen känkkäränkkä.


Lähdettiin eilen huvikseen parille asuntonäytölle! Löydettiin nimittäin netistä aivan megasuperihana potentiaalinen koti, joka myös livenä oli aivan huippu. Tosin muitakin halukkaita löytyi vaikka millä mitalla ja meillä on omakin myymättä (eikä siis vielä edes laitettu myyntiin), joten aikalailla semmoisella "katsotaan nyt mitä on tarjolla"-meiningillä oltiin liikenteessä. Toisaalta ihan hyvä muutenkin katsastaa eri alueita ennakkoon niin tietää jotain siinä vaiheessa kun asia todella on ajankohtainen. Se on kyllä ahdistava tunne kun löytää oikeasti "helmen" ja tietää, että vaikka tekisikin ehdollisen tarjouksen, ei välttämättä ole mitään saumaa kun moni muu ostaja on liikkeellä nopeammalla kaupantekovalmiudella!


Poika on alkanut nyt parin viikon aikana "juttelemaan" hurjasti. Kokoajan on höpötys päällä kun jokeltelee ja kertoo juttua :)

Tässä vähän instapläjäystä meidän viime viikoista..


Opeteltiin VIHDOIN viime viikolla kantoliinan sitomista! Ja eihän se loppupeleissä nyt todellakaan mitään rakettitiedettä ole kun muutaman kerran tekee. Meidän poika lisäksi viihtyy siellä tosi hyvin, en vaan kertakaikkiaan osaa sitoa liinaa niin että se tukisi kunnolla niskaa, joten en ole uskaltanut pitkiä aikoja pitää liinassa kun joutuu kädellä tukemaan päätä. Aika hikistä hommaahan tuo tosin on, mutta yllättävän napakan pakkauksen kuitekin saa tehtyä tuolla. Eiköhän se tästä kun vielä vähän harjoittelee ;) Kantorepussa kun poika ei kertakaikkiaan viihdy ollenkaan! Täytyy tosin sitäkin kokeilla vielä myöhemmin jos olisi mieli muuttunut.

Ja kohta päästään myös pitämään pikku-Uggeja! Meiltä löytyy Tommin kanssa molemmilta nuo samanlaiset classit shortit, joten olihan bebellekin pakko ostaa omat UGGit talvella Havaijin reissulta.


Kivaa maanantaita!


sunnuntai 21. elokuuta 2016

Muistutus: Kookoksen tuoksuinen vartalosetti tarjoushintaan

Muistuttaisin, että aiemmin mainitsemani Yves Rocherin tarjous kookos-vartalotuotteista päättyy elokuun lopussa. Vielä siis aikaa hyödyntää tarjous ja tilata tuo setti kamppishintaan! Näiden avulla kun onnistuu pitkittää kesää, ainakin noin leikisti ;D


Tuo settihän sisältää seuraavat neljä tuotetta..


Coconut body lotion. Kookoksen tuoksuinen vartalovoide sisältää ihoa pehmentävää ja silottavaa karitevoita. Tuote sisältää 96% luonnosta peräisin olevia ainesosia. Tämä jättää ihon ihanan pehmeäksi ja tuoksu tosiaan on ihana, varsinkin nyt kesällä!

Coconut bath & shower gel. Suihku- ja kylpygeeli, joka sisältää luonnonmukaista aloe veraa ja 97% luonnosta peräisin olevia ainesosia. Geeli pesee ihon hellävaraisesti ja jättää iholle tosi ihanan tuoksun.

Coconut eau de toilette. Tuoksu, joka tietysti myös tuoksuu kookokselle. Mieskin kehui tätä! Tästä tuli suosikkini sen Monoin ohelle, en ole nyt kesällä näitä käyttäessä halunnut kertaakaan suihkia VS:n vartalosuihkeita, jotka ennen olivat vakkareita ;)

Coconut sugar body scrub. Sokerikuorinta iholle, joka sisältää myöskin ravitsevaa karitevoita ja ihoa kuorivaa sokeria, joka on peräisin luonnonmukaisesti viljellystä sokeriruo'osta. Myöskin tässä on luonnosta peräisin olevia ainesosia 97%.



Tuoksu näissä on ihan superihana!

Tämä neljän tuotteen setti on mahdollista tilata vielä 31.8 saakka hintaan 19,90e. Normaalihinta tälle setille on 41,20e. Tilaus tapahtuu siis ainoastaan erillisen kamppissivun kautta, tätä ei siis ole mahdollista tilata Yves Rocherin omien sivujen kautta. Postikuluja ei myöskään tilaukseen lisäksi tule ja tilausprosessi on muutenkin yksinkertainen: Täytä yhteystietosi kamppissivulle ja that's it! :)

Setin tilaus tapahtuu tosiaan täältä!


Postaus toteutettu yhteistyössä Yves Rocherin kanssa.

Uusi rannekoru hopeasta

Lähiviikkoina on tullut ravattua melko ahkerasti keskustassa tapaamassa ystäviä ja viime viikolla tuli piipahdettua kurkkimassa myös Glitterin aitohopean valikoimaa. Huomasin nimittäin muutama viikko sitten, että juurikin Glitterin hopeinen vanha ranneketju oli pudonnut ranteesta enkä enää tietysti sitä onnistunut löytämään.. Onneksi nyt ei ollut rahallisesti kovin kallis menetys, mutta tuo pudonnut hopeinen ketju infinity-symbolilla oli muuten vaan lemppari eikä samanlaista tietty löydy enää vuosien jälkeen tilalle. 

En ole ostanut vuosiin Glitteristä oikeastaan muuta kuin noita hopeakoruja, jotenkin kaapit pursuavat edelleen koruja taannoisilta vuosilta Glitterin myyjänä ja toisaalta, eipä tule muutenkaan ihan kovin kamalasti nykyään koruja käytettyä. Silloin kun käytän, niin useimmiten juuri näitä ja yleisestikin ihan supersiroja koruja. Ihan lempparijuttuni :)


Kassan kautta lähti siis tuo käsisymboli-koru, jonka olin jo ennestään bongannut jostain instagram-kuvasta. Melkein ostin myös tuohon kuuluvan kaulakorun, kunnes totesin että kaulakoruja on tullut nyt vuoden sisällä ostettua useampikin kun taas aktiivisessa käytössä olevia rannekoruja omistan ihan vain pari hassua. Näissä on hinta kyllä ehdottomasti kohdillaan, monien merkkien aitohopeisista koruista kun saa maksaa ihan hurjat summat. Nämä kustantavat sen alle parikymppiä! Ja luonnollisesti eivät tummu kun materiaali on hopeaa. Säilyy siis vuosikaudet, kunnes tekee tohelot kuten minä ja onnistuu esimerkiksi hukkaamaan :D


Tuon vasemman puoleisen hopeisen elämän puu-korun ostin viime syksynä Balilta joltain rantakauppiaalta ja se on pysynyt ranteessa itseasiassa siitä lähtien. Itsessään tuo elämän puu-symboli olikin silloin kovin ajankohtainen kun odotin pikkuista 4. kuulla. Toivoin, että koru pysyisi kädessä ainakin synnytykseen asti, mutta ranteessa roikkuu edelleen. Olisin kyllä aivan murtunut jos huomaisin tuon tippuneen! Saas nähdä kauanko mahtaa pysyä matkassa.


Tuumailin tässä, että pitäisikö ottaa tavaksi tehdä välillä noita throwback-postauksia, oli nimittäin kivaa uppoutua muistelemaan noita vanhoja juttuja! Saako idea kannatusta?! :D Voisin yrittää kaivaa jostain vanhoja meikkivideoitakin tms!

 

lauantai 20. elokuuta 2016

Throwback-aamun muistelmia

Tajusin tässä yksi päivä, että olen pitänyt tätä blogia ensi talvena jo 8 vuotta!!! Aivan älytön juttu! Melkein siis kokonaisen vuosikymmenen. Ei huhheijaa, onhan tässä sinä aikana ehtinytkin elämässä tapahtua vaikka mitä ja blogimaailmakin mullistua aikalailla. Havahduin nimittäin samalla myös siihen, että olen asunut Helsingissäkin jo 5 vuotta. Oikeastaan ainoat asiat jotka ovat pysyneet tässä 8 vuoden aikana matkassa ovat Bixu-koira ja tämä blogi. Ja siis tietysti ystävät, matkakuume ja sata muuta asiaa, mutta tajusitte varmaan. Niin se aika vaan menee ihan hurjaa vauhtia. Samalla olen todennut, etten oikeastaan haluaisi enää asua Suomessa missään muualla kun Helsingissä. Itselleni toki oli aina itsestään selvää, etten aio jäädä Jyväskylään vaan "jonnekin paljon suurempaan". No eipä ihan kamalan kauas siltikään päästy ;)

Tietysti yksi syy siihen miksi haluan asusta täällä on työni, jota en voisi oikeastaan tehdä muualla kun Helsingissä tai muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa, mutta toisaalta myös se että suurempaan kaupunkiin jotenkin sopivasti "hukkuu massaan". Vaikka välillä tuntuu että tämäkin on aivan tuppukylä kun törmää jatkuvasti samoihin ihmisiin ja aina joku tuntee jonkun (ja maailman mittakaavassahan Helsinki onkin aivan pikkukylä). Enkä tarkoita massaan hukkumisella, että olisi mitään tarvetta piiloutua ja vetäytyä omiin oloihinsa, mutta vaikkapa nyt Jyväskylässä oli loppupeleissä kovin pienet piirit. Kaikki suurinpiirtein tiesivät missä kukin on töissä, tunsi tai ainakin tiesi kaikki keskustassa pyörivät "vakkarikasvot" ja muutenkin useimmat ihmiset ainakin jonkun kaverin kautta. Täällä en törmää samoihin naamoihin oikeastaan edes meidän kotikulmilla. Baareissa oli aina samat vakiotyypit ja kuinka siistiä olikaan Blaze-vuosina, se oli kuin toinen olohuone!

Eipä ole tullut käytyä itseasiassa vuosiin Jyväskylässä. Tietyllä tavalla kaupunki tuntuu aina kodilta kun siellä käy, mutta aika pian alkaa kuitenkin ahdistaa. Ehkä se on juuri se ihmisvilinän puute tai vähän semmoinen enemmän "easy going"-arki, en oikein osaa selittää. Kun kävelet keskustassa, niin tuntuu että aika olisi tietyllä tapaa pysähtynyt. Kellään ei ole ihan kamala kiire minnekään ja iltaisin kadut ovat aivan autioita. Yksi asia mikä Helsingistä kuitenkin puuttuu, on samanlainen yhteisöllisyys kun pienemmissä kaupungeissa. Musta tuntui jotenkin tosi söpöltä kun Jkl-kaverit postailivat Facebookiin uuden Prisman tai H&M:n avajaisista, olisihan nuo olleet itselleenkin varmasti ihan isoja juttuja jos vielä asuisi siellä. Ehkä vuoden kovin juttu joskus 2004 oli kun eka H&M aukesi Jyväskylään :D En vain voisi kuvitellakaan juhlistavani täällä uutta Prismaa tai kauppakeskusta. Ja se onkin juuri siksi kun täällä ei koe samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta tietyistä asioista. Jyväskylässä kun oli tietyt jutut, joihin kaikkien kaupunkilaisten "kuului" osallistua, kuten Rallit, Sataman yö, Yläkaupungin yö.. Noita juttuja missä sitten yleensä törmäsi aina kaikkiin tuttuihin. Ei täällä ole samalla tavalla mitään tuommoisia juttuja mitä odottaa ja se on asia jota eniten Jyväskylässä kaipaan!

Ja pieneksi kevennykseksi selailin mun ikivanhoja blogipostauksia jostain 6 vuoden takaa. Ei ihmekään että mun blogi oli ennen superpaljon suositumpi, siellähän oli oikeasti aika viihdyttäviä juttuja :'D Osa on tosin ONNEKSI tullut piilotettua jo ajat sitten. Suosittelen kurkkaamaan esimerkiksi tämän Torstai Iineksen kanssa-postauksen. Miettikää kuinka olen ottanut KUVAN mun PUHELIMEN NÄYTÖSTÄ! Aika old school ;) Ja siis muutenkin suurinpiirtein aamun jokaisesta vaiheesta...

Oon lähiaikoina käyttänyt vieläkin tätä samaa kameraa (Canon G12) joilla nämä kuvattu. Esimerkiksi tämän viikon ne mustavalkoiset kuvat, on oikeasti edelleen ihan huippu! Tai siis jossei kovin hämärässä kuvaa :D

Tää oli mun "tunnustukka" ja aina tuo supertumma meikki



 Ja olin ihan tikkulaiha!

Webbikamera oli kuumaa kamaa!

 Tässä se tukka ihan parhaimmillaan :D


Ja asut tuli usein kuvailtua peilin kautta töissä. Glitterissä tuli tosiaan paiskittua hommia reilu 3v opiskeluiden ohella :D Kivaahan se oli näin jälkeenpäin mietittynä!


Aikamoinen throwback-aamu! Musta oli ainakin ihan superhauska muistella menneitä, toivottavasti tekin tykkäsitte tästä oldies-pläjäyksestä ;)

perjantai 19. elokuuta 2016

Voisiko joku pysäyttää ajan?

....koska päivät hujahtavat ohi niin mieletöntä vauhtia. Ja kaikkien näiden blogivuosien jälkeen olen muuten edelleen maailman surkein keksimään otsikoita! :D Se otsikkogeneraattori olisi edelleen melko kova sana!


Eilen meillä oli taas päivä aikamoista hullunmyllyä. Nousin ylös jo ennen seiskaa (ja tänään itseasiassa myös), nopsat aamutoimet ja pika-aamupala. Jo puoli ysiltä nappasin beben kantokoppaan ja kipaistiin salille tekemään aamutreeni, kuten jokunen saattoi insasta (@iines)  ja snapistä (iines_aaltonen) bongata. Oltiin puolet ajasta salilla kahdestaan, aikalailla puolet treenin ajasta napero muutenkin nukkui ja sitten puolet ajasta ihmetteli tyytyväisenä. 

Aikaisemmin ollaan pari kertaa otettu vauva matkarattaissa salille nukkumaan päiväunia ja loistavasti menee! Ainakin omaan korvaani kuulostaa pieneltä tekosyyltä, että vauva olisi este treenaamiselle. Toki voi monella ajan puolesta näin ollakin, mutta itse liikun 95% ajasta juurikin vauvan kanssa. Vaunuillen, kotijumpilla ja nyt salilla. Tietysti kovin ruuhkaiselle salille en vauvaa kantaisi mukaan ja täytyyhän sieltä muutenkin livahtaa kotiin heti mahdollisen kiukun iskiessä, mutta tähän mennessä on kaikki mennyt oikein kivasti. Ja edelleen, se on meille asia johon vaan järjestetään aikaa vaikka nyt sitten jäisi sinä päivänä tiskit tai pyykit laittamatta. Ne ehtii myöhemminkin! Jollekulle toiselle saattaa pyykkivuoren selättäminen olla prioriteetti numero yksi, meillä se taas on ehdottomasti se liikunta joka pitää mielen virkeänä.

Heitettiin vielä reipas tunnin vaunulenkki koira mukana, siitä kotiin suihkuun ja kokkailemaan lounasta, jonka jälkeen suunnattiin keskustaan treffaamaan erästä ystävääni. Eilinen oli siis melko TTT eli  toiminnan täyteinen torstai, mutta eipä ainakaan käy aika pitkäksi. Nyt ollaankin joinain päivinä ehditty ruokailupuuhien ohella myös vihdoin katsomaan Netflixistä sitä OITNB:n viimeisintä tuottista. Olen ihan pulassa mitä katson sitten kun nuo loputkin jaksot on koluttu. Netflixiin kestää aina ikuisuuden tulla mitään uutta hyvää katsottavaa! Breaking badistähän pitäisi huhun mukaan olla tulossa uusi tuottis, saa nähdä milloin!!



Vielä en ole ehtinyt kyllä ikävöimään takaisin töihin, mutta eihän tässä olekaan oltu kotona kun vajaa 5kk. Tai siis apua, tajusin juuri että sehän on melkein puoli vuotta!! Voipi olla, että viimeistään vuoden kotonaolon jälkeen alkaisi kipeästi ikävöimään aikuisten parissa työskentelyä, mutta saapi nähdä kuinka käy. Kun nyt tällä hetkellä ajattelee, niin pääsisihän sitä melko helpolla kun tästä marssisi aamuisin töihin ja antaisi lapsenhoidon jonkun toisen käsiin. Toisaalta taas työelämä on toisella tavalla stresaavaa. Hankala aihe oikeastaan, koska työ- ja kotielämä ovat niin erilaisia eivätkä oikeastaan kovin helpolla verrattavissa! 

Ainakin omasta mielestäni kotona olo on kuitenkin näistä kahdesta se "helpompi" ja vähemmän stressaavampi vaihtoehto. En ole oikeastaan ikinä ollut yleisellä tasolla näin aikaansaava ja energinen kun nyt kotiäiteillessä. Juuri tuli kyllä valiteltua sitä väsymystä, mutta pitkien työpäivien jälkeen oli väsymys usein kyllä aivan eri sfääreissä. Toisaalta on ehkä ollut itsessäänkin syyttämistä, esimerkiksi ylipitkiä työpäiviä tehdessä. Vasta vuoden-parin sisään tullut todettua, että ei se työ nyt ihan niin tärkeä juttu ole, että pitäisi antaa itsestään enemmän kun se henkinen kapasiteetti antaa myöten. Työ on työtä ja sinun elämäsi on se mitä eletään vain kerran, joten on tehtävä niitä juttuja jotka saavat sinut onnelliseksi! Ja kyllähän se äitiys itsessään palkitsee aivan eri tavalla, palkintona aikaisista herätyksistä on aina mukava päivä pikkuisen kanssa :) Toisaalta en koe, että työhönpaluun lähestyessä alkaa millään tapaa ahdistaakaan. Tykkään kuitenkin olla töissä ja varsinkin asian ollessa ajankohtainen, on tuo työn tuoma vaihtelukin varsin tervetullutta.

Tästä työ/koti-aiheestahan oli joskus talven ja kevään nurkilla täällä keskustelua. Useimmat (varsinkin useamman kun yhden lapsen äidit) olivat sitä mieltä, että työssä pääsee helpommalla kun kotona ja jotkut taas tuumasivat, että yhden helpon vauvan kanssa oleskelu on ehdottomasti helpompaa kun työssä. Ehkäpä itse kuulun sitten niihin yhden helpon vauvan äiteihin, jos miettisi että tässä olisi vielä toinen vauva hoidettavana päivisin, niin voi olla ettei sinne kuntosalillekaan aivan niin sutjakkaasti enää lähtisi! ;)


Ollaanko siellä edelleen samaa mieltä tuosta "yhden lapsen yhtälöstä"? Eli että vielä melkoisen helpolla pääsee kotona yhden vauvan kanssa, mutta kaksi käy jo tuplatyöstä?

Ps. Mun pitäisi alkaa pikkuhiljaa jo pistämään päivähoitohakemusta menemään! Apua! Ainakin Käpylän alueella on ilmeisesti melko pitkät jonot päivähoitoon, joten parempi olla ajoissa asian kanssa.

Pps. Aloin juuri ajatuksissani levittää Tommin partaöljyä kasvoihin kun pullo oli melko samanlainen oman kasvoöljyn kanssa. Että semmoista sitten! :D